Vihdoin uskalsin päästää riikitkin vapaaksi, tosin vaan aidatun pihan puolelle. Parimetriset aidatkaan niitä ei kyllä oikeasti pitele, koska riikit ovat täysin lentokykyisiä, mutta vaan satunnaisesti joku seikkailee aitojen ulkopuolella. Toistaiseksi niillä on kova pyrkimys päästä aitojen sisäpuolelle takaisin, ei lähteä pidemmälle.
Riikkiherra haluaisi mielellään sisälle, könöttää terassilla keittiön ikkunan takana tirkistellen ja välillä kovaäänisesti kommentoiden. Kalkkunat taas kehittelee omia leikkejään, kipittävät terassin portaita ylös, nousevat kaiteelle ja siitä lennähtävät keinuille keinumaan. Tai kiipeilevät omenapuissa. Lapset on terveitä, kun ne leikkii...
Äiti tuu ikkunaan... täällä huutaa kaikki.
Passipaikat korkealla ovat suosiossa.
Haluan sisään! Näyttää kivalle, koiria ja kaikkee.
