Pavlovskaja - vanha venäläinen maatiaiskanarotu

Pavlovskaja on vanha rotu, mutta 1900-luvulle tultaessa se oli vähitellen kuolemassa sukupuuttoon ja vasta 1980-luvulla sitä alettiin elvyttämään uudelleen elinkelpoiseksi roduksi. Puhdasrotuista pavlovskajaa ei silloin enää löytynyt, joten elvyttäminen aloitettiin yksilöistä, joihin tiedettiin sekoittuneen pavlovskajaa. Työtä jatkettiin käyttämällä myös muita rotuja ja työn esikuvina pidettiin sekä vanhoja maalauksia, postikortteja, piirroksia, kuvia että Pushkin ja Darwin-museoissa esillä olevia täytettyjä aitoja kukkoja ja kanoja.

2000-luvun alkuun rotu oltiin saatu elvytettyä jo niin pitkälle, että se täytti asetetut tavoitteet ja alkuperäalueen standardin, Euroopan kattojärjestö EE hyväksyi rodulle eurooppalaisen standardin vuonna 2014. Rotu ei silti vieläkään ole täysin yhtenäinen ja elvytystyössä käytettyjen rotujen piirteitä voi tulla edelleen esiin, mm. värivirheitä, viisivarpaisuutta, ym. Rotutyyppi on kuitenkin tunnistettava, eikä standardista selvästi poikkeavia eli yleistyypiltään vieraannäköisiä yksilöitä kannata käyttää jalostukseen.

 
Pavlovskaja on tunnettu hauskasta ulkomuodostaan, erityisimpiä rodun tunnusmerkkejä on:

• sinne tänne sojottava tukka
• kukkojen eriskummallinen harja (pirunsarvet)
• ns. riekon jalkasulat eli lyhyt jalanmyötäinen höyhenpeite, myös varpaissa

Tyypillisin väritys on joko kulta tai hopea paljettikuvioinnilla (spangled), mutta muitakin värejä on, mm. kokonaan valkoinen.

Toisin kuin useilla muilla tukkaroduilla, pavlovskajan kallo on normaalin muotoinen (ei kupolia, ei aukileita) ja tukka on melko maltillinen (ei peitä näkyvyyttä). Kanalla tukka on runsaampi kuin kukolla, mutta muodoltaan lättänä, ei pyöreä pallo kuten esimerkiksi USA-silkillä tai valkohunnulla.

Ja toisin kuin muilla jalkasulkaisilla roduilla, pavlovskajan jalkasulat periytyvät väistyvästi ja höyhenpeite kattaa myös sisävarpaat, kinnersulkia ei saisi olla. 

Pavlovskaja on keskikokoinen, luonteeltaan vilkas, viihtyy korkealla, ulkoillessaan seuraa aktiivisesti ympäristön tapahtumia ja etsii ahkerasti ravintoa. Helppo motivoida herkuilla. 😃

Lyhyen kokemuksen perusteella pavlovskaja vaikuttaa myös parvisosiaaliselle, ei ole riitaisa useammankaan kukon porukassa.

Pavlovskajan munat ovat keskikokoa vähän pienempiä, noin 50 gramman painoisia ja väriltään valkoisesta kermanvaaleaan.

Oma pikku parveni on väritykseltään kultapohjainen.

Mutta ei virheetön... kukko Kasakka HaraPyrykkä on esimerkiksi enempi vähempi valkopilkullinen väriltään. 

Kun taas kana Molly on hyvin tumma.

Ja kana Minnie The Moocher on viisivarpainen.

Mutta hauskoja ovat ja munivat ahkerasti. 😃