Ior sairastui eilen ihan yhtäkkiä, ehdin saada eläinlääkärin paikalle, mutta Ior romahti sitten melkein heti käsiin. Ilmeisesti sisäinen verenvuoto, todennäköisesti kasvain tai jotain. Reetu lopetettiin sitten myös, koska oli sairastanut jo helmikuusta aineenvaihdunta-/lihasongelmaa, eikä parannusta ollut näkyvissä. Elivät yhdessä lähes koko elämänsä ja lähtivät yhdessä myös.
Reetu oli helppo ja herttainen poni. Elämänsä onnettoman alkutaipaleen ansiosta hieman arka, mutta aina kiltti ja kuuliainen.
Ior oli pieni kooltaan, mutta persoonana sitäkin valtavampi ja ehdottomasti unohtumaton. Ior, jos joku, olisi ansainnut kuolemattomuuden, mutta vaikka fysiikka hänet petti, niin veikkaan että pysyy kyllä kaikkien hänet tunteneiden mielessä.
6 kuukauden ikäisenä tammikuussa 2001.
Välillä miesten töissä hanslankarina kaljanjämiä pummaten.
Ja välillä hienona kutsuilla kravatti kaulassa.
Reetun lopettamiseen olin varautunut pitkin kevättä ja sitä vollottanut ja vatvonut vähän väliä, mutta Iorin menetys tuli ihan puskista. Mamman ikävä on hillitön. :(
2 comments:
Otan osaa suuren suruusi, eron hetki ei koskaan ole helppo. Pitkän ja hyvän elämän saivat kumpikin luonasi.
Kiitos.
Post a Comment