Jotain tämän suuntaista taisin sanoa muutama vuosi sitten. Joopa.
Savu, Sumu, Usva ja Utu - keväällisiä suomenvuohipukkiloita.
Ja Farhat on taas seitsemännessä taivaassa, kun saa toteuttaa laumanvartijuutta. Jonkun muunkin mielestä on näköjään ihaninta ikinä, että meillä on taas vuohia muutaman vuoden tauon jälkeen.
Ensimmäinen kohtaaminen: Naama lempeänä ja korvat rutussa, kun pitää olla mahdollisimman epäpelottavan näköinen. Farhis on kyllä ihan ässä ja superluotettava laumishommissa.
Passipaikka löytyi taas luonnostaan sopivasta kohtaa - riittävän läheltä, mutta ei liian läheltä - jottei lapsoset pelästy.
2 comments:
Wautsi! No, osasin kyllä jotenkin odottaa...että jotain sinne tyhjiin tiloihin tupsahtaa=)
Juu, olihan se vähän masentavaa, kun oli talli, tarha ja laidun turhan panttina. :)
Post a Comment