Vuonna 2005 sanottua: Ei koskaan enää kanoja, hanhia tai mitään muitakaan siivekkäitä... No eipä, kaikki sanat on syöty ja takit käännetty. Kesällä 2020 tuli siis taas kyyhkyjäkin 25 vuoden tauon jälkeen.
Kyyhkyt ovat helppohoitoisia, suht vaatimattomia pidettäviä ja kun perusolosuhteet ovat kunnossa, myös pitkäikäisiä ja terveitä. Niiden huonoin puoli on jatkuva into lisääntymiseen. 😳😁
Riikkinkukkokyyhkyjä... koska ne nyt vaan on niin nättejä. Ensin pari valkoista tupsupäistä sulkajalkaa ja myöhemmin myös muun värisiä indian fantaileja.
Ja mistä näitä oikein tulee... eli vielä yksi nätti pariskunta...
Indian fantail -rotu on riikinkukkokyyhkyistä raskasrakenteisempi, sillä on näyttävämpi pyrstö, sulkajalat ja päätöyhtö. Se on yleensä myös rauhallisempi ja helpommin kesyyntyvä, lentää myös huonommin.
Ensin tulleet valkoiset riikkarit tulivat luovutusikäisinä poikasina ja ne kesyyntyivät supersymppiksiksi tyypeiksi. Tallissa on mahdotonta kävellä ilman, että jostain lentää kyyhky olkapäälle tai pään päälle, kampaus ja kasvohoito kuuluu samaan rahaan...
Classic oriental frill on pöllökyyhkyihin kuuluva pienikokoinen sievä kyyhkyrotu. Se tunnetaan maailmalla useammalla nimellä ja se polveutuu vanhasta turkkilaisesta hünkari-kyyhkytyypistä. Sitä ei kuitenkaan tule sekoittaa moderniin, hyvin pieninokkaiseen versioon, joka ei esimerkiksi kykene ruokkimaan poikasiaan itse. Classic oriental frillillä on pieni nokka, mutta ei haittaavan pieni. Se syö samoja siemen- ja jyväsekoituksia kuin muutkin kyyhkyrodut ja hoitaa sekä ruokkii poikasensa itse.
Classic oriental frillillä on tietyt rotutyypilliset tuntomerkit, kuten sulkajalat ja päätöyhtö, sekä tietyt standardin mukaiset värit ja kuviot, mitkä erottavat sen muista pöllökyyhkyistä. Värejä ja kuvioita on mm. satinette black laced, satinette brown laced, blondinette, ym. Jotkut kutsuvat rotua nimellä satinette, mutta se vain rodun yksi tietty kuvio/väritys. Kuvissa satinetteja.
Viestikyyhkyjäkin tuli... koska ne nyt vaan on niin kiehtovia. Kasvettuaan lentokykyisiksi ne saavat ensin harjoitella omassa tahdissaan vapaalentoa, tutustua ympäristöön ja hahmottaa kotireviiriä. Syksyllä ehdittiin kokeilla muutama kerta matkalentoa, kunnes tuli loppusyksy ja haukka ja pimeät ajat. Talvikuukaudet viestikyyhkyt viettävät aikaa lakassaan ja tarhassaan ja loppukeväällä, kun puissa alkaa olla lehdet ja haukkariski vähenee, ne saavat taas lentää vapaana loppusyksyyn asti.
Viestikyyhkyillä on pihalla oma lakka, sekä siksi, että vapaalennot onnistuvat sieltä helpommin, että siksi, etten halua niiden tuovan matkoiltaan mahdollisia ulkoloisia kanojen tarhaan.
Kyyhkyt ovat tunnetusti innokkaita lisääntymään, pesimispuuhat ovat siis käynnissä enempi vähempi aina, mutta vain keväisin saavat tehdä poikasia.
No comments:
Post a Comment