Brahmahuumaa...

Brahmat herättävät aika ajoin kiinnostusta ja netissä kiertävät ”monsterivideot” :D eivät tätä kiinnostusta ainakaan vähennä.

Monsterivideo 1

Monsterivideo 2

Kuvakulmilla ja hidastuksilla saa hyviä efektejä aikaan, eivät brahmat oikeasti ihan noin extremejä ole kuten videoilla esitetään. Omat brahmakukkoni ovat noin 70 cm korkeita ja painavat 6-7 kiloa, kokoverrokkina 70 cm korkeaa kompostiverkkoa ja 200 l tynnyri.

Suomessa on useammanlaista linjaa brahmoissa, myös kooltaan suurempaa ja pienempää. Vaikka yksilötasolla on tietysti jonkin verran vaihtelua, ovat tuontilinjaiset pääsääntöisesti kookkaampia kaikissa väriryhmissä, erityisesti saksalaistyyppiset. Britit suosivat perinteisempää mallia, mikä on matalampi ja pyöreämpi rakenteeltaan, eikä niillä myöskään ole yhtä huomattavia jalkasulkia (vulture hocks on joissain standardeissa virhe). Omani ovat lähempänä saksalaistyyppiä: korkeita ja ryhdikkäitä.

Brahmat ovat siis suurikokoisia ja sen lisäksi myös äärimmäisen komeita, herttaisia, rauhallisia, helposti kesyyntyviä ja sopuisia parvessa.

Yleensä ne ovat myös hyviä hautojia ja emoja, kukotkin ovat lempeitä tipuille.

Niitä on myös helppo pitää muiden rotujen kanssa samassa parvessa, esimerkiksi kääpiörotujen, koska brahmakukot eivät yleensä hätyyttele pikkukanoja. Keskimäärin ovat siis edellä mainitun kaltaisia, mutta poikkeaviakin yksilöitä joukkoon kuitenkin mahtuu – ärhäköitä kukkoja, huonoilla emovaistoilla varustettuja kanoja, jne.

Paksun höyhenpeitteen, jalkasulkien ja pienten harjojen/helttojen ansiosta ne ovat myös suht kylmänkestäviä.

Brahmat ovat harrastelintuja, koristekanoja, tuottavuutta ajatellen ne ovat melko vaatimattomia munijoita. Näin kevätkaudella tulee kuitenkin keskimäärin 5 munaa per viikko, kunnes matamit innostuvat hautomaan – mikä on niiden mielipuuhaa. :D Munissa on ruskean eri sävyjä eli lähes pinkistä tummaan pilkulliseen (kuvassa myös araucanan vihreitä sekä parin muun rodun valkoisia munia).

Tirlittani & Tarlattani

Huonoja puoliakin löytyy - pahimpina jättikokoon liittyvät terveysongelmat: esimerkiksi kasvuaikaiset jalkaongelmat, mm. peroosi, sekä sydänperäiset äkkikuolemat. Keskimäärin brahmat eivät olekaan erityisen pitkäikäisiä, viisivuotias kana, ja varsinkin erityisen suuri kukko, on jo melko harvinainen. Brahmat tarvitsevat melko paljon lattia-alaa, koska ne eivät pahemmin tasohyppele eivätkä lennähtele sirosti orrelta toiselle. :D Toisaalta ne ovat rauhallisia, myös liikkeissään (paitsi kun tarjoillaan makupaloja…) ja pysyvät matalissa aidoissa. Rehunkulutus on tietysti myös suurempaa kuin pienemmillä roduilla.

**********************************************

JALOSTUKSESTA, VÄREISTÄ JA KUVIOISTA

Brahmakanta ja erityisesti eri värikannat ovat Suomessa melko pieniä, mutta suunnitelmallisella jalostuksella ja yhteistyöllä muiden kasvattajien kanssa on kuitenkin mahdollista saada kantoja laajenemaan. Tiettyjä värejä voi kasvattaa samoissa ryhmissä normaalien periytymissääntöjen mukaan, tuloksena on rotutyypillisiä ja puhdasvärisiä sekä -kuvioisia jälkeläisiä. Niistä on mahdollista kasvattaa, värejä oikein yhdistelemällä, myöhemmissä polvissa myös uusia puhtaita värejä. Satunnaisia värivirheitä osuu kaikille silloin tällöin, koska periytyminen ei aina ole ihan suoraan matematiikkaa, mutta näitä yksilöitä ei tietenkään kannata valita jatkojalostukseen. Joitakin värejä ja kuvioita yhdistettäessä tuloksena on lähinnä sillisalaatti, sekä ensimmäisessä että myöhemmissä polvissa, mikä ei palvele jalostusta millään lailla. Valitettavasti on jonkin verran kasvattajia, jotka joko ovat ihan pihalla värien periytymisestä tai eivät vaan välitä väripuhtaudesta, eli kasvavassa määrin näkyy myynnissä sekavärisiä ja osin muutenkin ei niin rotutyypillisiä brahmoja.

Koska brahma on rotuna tällä hetkellä suosiossa, se valitettavasti vetää puoleensa myös kasvatusta, missä motiivina ei ilmeisesti ole laatu eikä jalostus, vaan määrä. Eli tuotetaan myyntiin runsaasti sekä siitosmunia että tipuja, jotka myydään mahdollisimman nuorena mahdollisimman reippaaseen hintaan. Massatuotanto näkyy sekä laadun heikkenemisenä että geenipohjan kaventumisena. Ostajan kannattaa olla valppaana minkälaista kasvatusta haluaa tukea, sillä ihan samoin kuin koira- ja kissaharrastuksessa, on kanaharrastuksessakin tiputehtailua ja muita lieveilmiöitä, eikä kallis hinta ole välttämättä tae laadusta. Onneksi on kuitenkin myös kasvattajia, jotka keskittyvät laatuun, eli joilla on rotutyypilliset, väripuhtaat ja myös terveet hyvin hoidetut parvet, joista voi omaankin kasvatustyöhön ammentaa uutta verta tarvitsematta pelätä, että valtaosa poikasista kuolee jo nuorina tauteihin.

Kevään 2018 nuoret jalostuskukot - buff splash columbian a.k.a. lemon pyle.



Ja buff blue columbian.



Edellisiä sukupolvia:

Uutta sukua ja polvea useammassa värissä kasvamassa keväälle 2019.

Splash partridge.

Erivärisiä partridge-tipuja.

Brahmatiput rallaa 1

Brahmatiput rallaa 2

Buff splash columbian/lemon pyle -parvessani on myös dominanttivalkoista geeniä, mikä tekee osasta jälkeläisiä kokovalkoisia (enemmänkin kermanvaaleita), ne ovat mielestäni erityisen kauniita ja jätän tarkoituksella niitä muutaman siitosparveen. Liian montaa ei kuitenkaan kannata parvessa pitää, ettei ennen pitkää häviä alkuperäinen väritys. Näistä kermanvaaleista saisi jalostetuksi kirkkaanvalkoisia risteyttämällä light brahman kanssa (hopea). Myös light brahma blue columbianista saa jalostetuksi valkoisia, periytymismekaniikka lyhyesti: sininen väri tuottaa splashia (valkokirjavuutta) ja nämä hopeavalkoiset ovat ns. äärisplasheja, splash lighteja.

Dominanttivalkoinen buff splash columbian/lemon pyle -parvesta.

Lightia on Suomessa viime vuosien tuontien lisäksi myös vanhempaa kantaa, omassa parvessani on molempia ja useampaa linjaa.

Light brahma blue columbian kukko.

Light brahma black & blue columbian kukot.

Extrakaunis Sanni The HanhiKana on myös light brahma blue columbian. Sanni halusi kulkea hanhena hanhien joukossa, kunnes talven aikana suostui vihdoin kanottumaan.

Vanhastaan Suomessa on hopea/dark brahmaa ja kultabrahmaa, myös uusia tuonteja on tullut. Omia hopea- (dark/silver partridge) ja kultabrahmojani 90-luvulta.

Muita puhdasrotuisia värimuunnoksia Suomessa on mm. isabellaa, mustaa, sinistä, splashia, cuckoota, blue & splash partridgea ja BSO:ta. Edellä mainittujen lisäksi on tietenkin liuta sekavärisiä ja paljon myös sekarotuisia. Brahmalla on kuitenkin tietyt selkeät rotupiirteet, minkä perusteella ne erottaa muista jättikanoista. Ja vaikka sisäsiittoisuus on uhka, olisi kuitenkin hyvä säilyttää eri värimuunnoksetkin, eli suunnitelmallista kasvatusta tarvitaan.

**********************************************

STANDARDISTA

Standardin mukaisia erityispiirteitä on mm:
- suuri koko, rotevuus, ryhdikäs pystyasento
- herneharja/peacomb eli matala nystyräinen harja kolmessa rivissä
(ei korkea, ei nousevia piikkejä), valitettavan usein näkee virheellisiä harjoja, mikä herättää kysymyksiä puhdasrotuisuudesta
- keltainen ihonväri
- runsaat jalkasulat, runsas höyhenpuku, höyhenpuvun kaartuvat linjat esimerkiksi kukon pyrstössä

Tyypillinen harja.

Pohjoismaisen Standardin hyväksymät värit:
- valkoinen
- sininen
- musta
- light black columbian & blue columbian
eli hopeanvalkoinen mustalla tai sinisellä "columbian-kuvioinnilla"
- buff black columbian & blue columbian
eli keltainen mustalla tai sinisellä "columbian-kuvioinnilla"
- gold partridge eli kulta eli kullanpunertavanruskea mustin kuvioin
- blue partridge eli sinikulta eli kullanpunertavanruskea sinisin kuvioin
- dark/silver partridge eli hopea eli hopeanharmaa mustin kuvioin
- blue silver eli sinihopea eli hopeanharmaa sinisin kuvioin
- cuckoo eli raidallinen

Columbian-"kuvioinnin" (columbian ei oikeasti ole kuvio, vaan väriä rajaava geeni) pitäisi olla selkeä, ei suttuinen, eli väri ei saa "valua" selkään, eikä höyhenpeitteessä näkyä pencilled-kuviointia. Lightilla kropan pitää olla puhtaan hopeanvalkoinen ja väriä vain kauluksessa/häkilässä, pyrstössä, siipien kärjissä ja jalkojen sivuissa, buffeilla vastaavasti kroppa puhtaan keltainen. Pohjavärin eli untuvan pitää kuitenkin olla tummaa ja silloin tällöin kannattaa käyttää jalostukseen jopa hieman suttuisen värisiä yksilöitä, ettei linnuista tule liian valkoisia ja columbian-kuvio katoa. Lievä kellertävyys hopeanvalkoisten lintujen selkämyksessä ei aina kerro sekavärisyydestä eli värien sekoittumisesta edellisissä sukupolvissa, vaan voi olla joko sään vaikutusta (sade, aurinko, UV-säteily) tai jos käyttää kanalassa turvetta tai muuta värjäävää kuiviketta.

Partridge brahman pencilled-kuviointi ei näy kukossa, mutta kanan pitäisi olla kaikissa väreissä mahdollisimman täydellisesti kuvioitunut, sekä rintamus että ylös pyrstön alkuun asti. Perinteisesti parvissa on näyttelykukot erikseen, täydellinen näyttelyissä menestyvä musta- tai sinirintainen partridge-kukko ei periytä hyvää kuviota. Jalostukseen sopii paremmin kukko, jonka rintamuksessa näkyy pientä kuviointia - näitä kutsutaan "pullet breeder" -kukoiksi, koska niiden kanajälkeläisillä on hyvä ja täysi kuviointi.

Muita värejä ja kuvioita löytyy maailmalta paljonkin, esimerkiksi salmon, laced, mottled, jne, jne - mutta ne eivät vielä ainakaan ole Pohjoismaisen Standardin mukaisia, kuten ei myöskään lemon pyle. Uusia projekteja on myös käynnissä jatkuvasti, mm. friseerattua brahmaa on ollut jo jokunen vuosi. Brahmasta on myös kääpiöversio, mitä nykyisin löytyy Suomestakin.

Kuvagalleria eri väreistä


**********************************************

HISTORIASTA

Useissa lähteissä on brahmarodun alkuperää aika paljon oiottu ja sen kerrotaan olevan kotoisin Intiasta. Vaikka se on saanut nimensä Brahmaputrajoen mukaan, on sen alkuperä kuitenkin paljon monivaiheisempi ja minään valmiina rotuna se ei Intiasta lähtenyt maailmaa valloittamaan. 

Intialaista alkuperää oli sittemmin Kiinaan kulkeutunut suurikokoinen ja sulkajalkainen taistelukanatyyppinen kanta, jossa oli risteytettynä mm. malaijia ja sulkajalkaista cochin-tyyppiä. Koska näiden lintujen matka Amerikkaan sai alkunsa Shanghain satamasta, kutsuttiin tätä rotutyyppiä alkuvaiheessa nimellä Shanghai. Sittemmin tähän kantaan risteytettiin Gray Chittagongiksi kutsuttua Intiasta lähtöisin olevaa kantaa, joka toi rotutyyppiin vielä nykypäivänäkin brahmalle tunnusomaiset piirteet: herneharjan ja voimakkaat silmäkulmat/kulmakarvat. 

Rakkaalla lapsella oli siis monta nimeä... Shanghai, Gray Chittagong ja Brahma Putra. Näistä rodun nimeksi vakiintui brahma ja varsinaisiksi roduiksi brahma sekä jätticochin kehittyivät amerikkalaisten kasvattajien jalostustyön myötä.

Kuvia alla linkatusta kirjasta vuodelta 1874.

Alla linkki teokseen brahman (ja jätticochinin) alkuvaiheista. Kirja on vuodelta 1874 ja kirjoittajana rodun uranuurtajiin lukeutuva George Burnham, joka lähetti lintujaan myös kuningatar Victorialle lahjaksi Englantiin vuonna 1852. Näistä linnuista lähti käyntiin rodun harrastus Englannissa, mutta brahma on siis alkujaan Kiinasta Amerikkaan vietyjen suurten taistelutyyppisten kanojen kantaa. Tästä kannasta amerikkalaiset kehittivät brahma-rodun, jota on kasvatettu standardin mukaisesti vuodesta 1874 (American Poultry Association Standard of Perfection). Ensimmäiset standardiin hyväksytyt variaatiot olivat light & dark.

The China Fowl - Shanghae, Cochin & Brahma - by George P. Burnham 1874


Historiasta ja nykypäivästä kertova Sigrid van Dortin upea Brahma-kirja satoine kuvineen.

The Brahma Book


**********************************************

POIKASTEN TUNNISTAMISESTA

Brahmapoikasten sukupuolien tunnistaminen on joskus vaikeaa, erityisesti niillä väriversioilla, millä molempien sukupuolien aikuispuku on saman värinen (mm. columbianit, splashit ja yksiväriset). Perusväristen kuviollisten tunnistus on helpompaa, koska kukkovärejä alkaa näkymään jo neliviikkoisilla. Kukkotipujen ryhdikkyys sekä pidemmät jalat tietyissä linjoissa antavat osviittaa kaikissa väreissä.

Seuraavissa kuvissa on kuviollisia eli partridge-poikasia 4-viikkoisena. Kanatiput pysyvät raidallisina, kunnes raidat alkavat kehittyä pencilled-kuvioksi muutaman kuukauden ikäisenä, ja niiden väri pysyy samana tipusta aikuispukuun. Kukkotipuissa alkaa näkymään kukkovärejä, ensin mustaa.

Edessä gold partridge kanatipu ja vasemmalla dark & gold partridge kukkotiput.

Dark partridge kukkotipu, mustaa alkaa näkyä leveämpinä alueina verrattuna kanan ohuisiin raitoihin.

Vasemmalla gold partridge kanatipu ja oikealla dark partridge kukkotipu.

Samoja poikasia 6-viikkoisena, kukkovärit ovat jo selvät ja kukkotipujen raidoitus alkaa häviämään.

Blue partridge kukkotipu. Värin lisäksi ryhti ja asenne alkaa olla kohdillaan. :D

Gold partridge kukkotipu, mustan lisäksi näkyy jo hyvin aikuispuvun punaista väriä.

Dark partridge kukkotipu, mustan lisäksi alkaa näkyä aikuispuvun hopeaa.

Dark partridge kanatipu, väri on ja pysyy tasaisena, raitakuvio ei vielä ole lähtenyt kehittymään pencillediksi.

Kuviollisten "kleopatran silmäviiva" -tunnistus:
Kanalla viiva, kukolla ei. Molemmat vuorokauden ikäisiä blue partridge tipuja.

Columbianeja, splasheja (esim. lemon pyle) ja yksivärisiä ei kovin varmasti erota toisistaan alle 10-viikkoisina, sen jälkeen tunnusmerkkejä on mm pyrstö. Kukoilla alkaa myös heltat kasvamaan ja punoittamaan. Ja esimerkiksi buff-kukoilla alkaa päällisulat vähitellen muuttumaan kiiltävämmiksi ja tummemmiksi, kanat ovat vähän haileamman värisiä. Buff splash columbianit/lemon pylet ovat värin puolesta vielä vaikeampia, mutta niissäkin kukoilla on vähän tummempi ja kiiltävämpi sävy hartioilla. Joidenkin yksilöiden sukupuolileima on niin epätyypillinen tai kehitys niin hidasta, ettei meinaa erottaa millään, mutta onneksi yleensä käy niin päin, että kukko muuttuu myöhemmin kanaksi. :D Olenkin pari kertaa myynyt lähes kolmikuisia kukkopoikia, jotka sittemmin ovatkin "muuttuneet kanoiksi", ostajia ei yleensä haittaa muutos näin päin, kun saavat kanan kukon hinnalla. Kerran tutkailin yhtä "kukkopoikaa" reilusti yli kolmekuiseksi, ennen kuin myin sen. Toisen kasvattajankin kanssa sitä kukoksi arvuuttelimme ja myin sen sitten yhdelle harrastajalle, edullisemmin tietenkin, koska kukko. Vaan pah, sepä osoittautuikin myöhemmin kanaksi ja sen ostanut harrastaja ei tunnu pääsevän asian yli ollenkaan, vaan jaksaa paasata kaikille tekemästäni erheestä. Harmi juttu toki, että arvoin sukupuolen väärin, mutta alunperin hänelle ei ollut mitään väliä tipujen sukupuolilla, kunhan vaan sai ostaa tätä tiettyä väriä.


10-viikkoisesta light brahma blue columbian -kanasta havainnekuvat. Naama ei punota eikä heltat lärpötä.

Pyrstö suoraan takaa: reunasulat nousee kolmioksi, sisällä hörselösulkia.

Vähän sivulta: kolmio menee kiinni.

Sivulta pyrstö on tasainen, asento taaksepäin. Kukolla pyrstö nousee "sekavampana tuppona" suoraan ylöspäin.

10-viikkoinen buff brahma blue columbian -kukko.

Punottaa, punottaa.

Pyrstö häröttää.

Mikä tasainen kolmio?

Siipien päällä väri kiiltää.

Mä olen mies. Ryhdikäs. En mikään marjanpoimija.

Saman värin saman ikäinen kana, punottaa vähän, ei heltan alkuja.

Pyrstö tasaisempi.

Väri "matta".

**********************************************

KEVÄÄN 2019 JALOSTUSRYHMIÄ

- light brahma black & blue & splash columbian
- buff brahma black & blue & splash columbian a.k.a. lemon pyle
- partridge brahma dark sekä gold & blue & splash

Potpotpot video

**********************************************

KEVÄÄN 2019 NUORISOA

Vanhan porukan tueksi uutta polvea & uusia sukuja kevään 2020 jalostusryhmiin mm. väreissä light black & blue & splash columbian, buff black & blue & splash columbian (lemon pyle), gold & blue & splash partridge sekä dark partridge & bso.

**********************************************

 KEVÄÄN 2020 JALOSTUSRYHMIÄ

- light brahma black & blue & splash columbian

- buff brahma black & blue & splash columbian a.k.a. lemon pyle

- partridge brahma gold & blue & splash

- projektiryhmä, mistä on tarkoitus saada aikaiseksi blue silveriä ajan kanssa, eli partridge brahma bso & dark & blue partridge

**********************************************

KEVÄÄN 2020 NUORISOA

- kuviollisissa sekä hopea- että kultapohjaisia, mm:
- DSO (dark silver orange)

- BSO (blue silver orange)

- SSO (splash silver orange)

- gold partridge, blue partridge & splash partridge

**********************************************

 KEVÄÄN 2021 JALOSTUSRYHMIÄ

Vuoden 2021 jalostuksessa pääpaino on kuviollisten ryhmissä, eli light on reservissä, mahdollisesti myös buff. Kuviollisissa on erilliset ryhmät kultapohjaisille eli gold, blue ja splash partridge sekä hopeapohjaisille eli DSO, BSO ja SSO, kaikissa siis musta, sininen ja splash.

**********************************************

KEVÄÄN 2021 NUORISOA

Kuviollisissa sekä hopea- että kultapohjaisia, mm:
- DP (dark partridge)
- DSO (dark silver orange)

- BSO (blue silver orange)

- SSO (splash silver orange)

- GP (gold partridge)
- BP (blue partridge)
- SP (splash partridge)
Lisäksi light (black & blue columbian) ja buff (blue & splash columbian).

**********************************************

 KEVÄÄN 2022 JALOSTUSRYHMIÄ

Vuoden 2022 jalostuksessa on kolme väriryhmää:

• Kultapohjaiset GP, BP ja SP eli pencilled-kuvioinnilla musta (gold partridge = perinteinen kultabrahma), sininen (blue partridge) ja splash (splash partridge).
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

• Hopeapohjaiset DSO, BSO ja SSO eli pencilled-kuvioinnilla musta (dark silver orange), sininen (blue silver orange) ja splash (splash silver orange).
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
• Projektiparvena hopeapohjainen DP eli perinteinen dark partridge = hopeabrahma. Projekti, koska parven kanat ovat DSO perimää, jolloin osalla kukkojälkeläisistäkin saattaa näkyä kultaa hartioilla.
  
  Molemmat hopeakukkoja, mutta vasemmalla BSO ja oikealla DP eli puhdas hopea, mustakuvioitu perinteinen hopeabrahma.
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

**********************************************

 KEVÄÄN 2023 JALOSTUSRYHMÄ

• Hopeapohjaisia kukkoja BSO ja DSO, kanat hopeapohjaisia BSO, DSO ja SSO sekä kultapohjaisia GP ja BP.

**********************************************

 KEVÄÄN 2024 JALOSTUSRYHMÄ

• Kukot hopeapohjaisia BSO, kanat hopeapohjaisia BSO ja SSO sekä kultapohjaisia SP.